|
Post by Sisu Nuotio on Feb 28, 2019 22:06:07 GMT
fri-ori PULLA
Omistaja Sisu Nuotio, Varjolinna
|
|
|
Post by Sisu Nuotio on Feb 28, 2019 22:06:33 GMT
Harjoitusta kotona (335 sanaa)
Taivaalta satoi räntää ja Pulla laidunsi tarhassaan tyytyväisesti vuonohevosystävänsä kanssa. Pulla oli nykyään hyvin riippuvainen Reidarista, sillä ei suostunut jäämään tarhaan ilman ystäväänsä. Taisi koti-ikävä painaa oria vielä, vaikka oli jo melkein vuoden asunut meillä. Onneksi ratsastuksen aikana tätä ongelmaa ei näkynyt.
Lähdin hakemaan Pullaa tarhasta hoidettavaksi ja oli tarkoitus käydä peruskuvioita läpi mitä jäisellä kentällä pystyi tekemään. Pulla tuli porteille vastaan ja antoi ottaa kiinni helposti. Sisällä oli lämmin ja loimen sai heittää paalulle kuivumaan. Hetken ori hörisi heiluvalle loimelle, mutta keskittyi sitten hoitotoimenpiteeseen. Harjaaminen rauhallisella tahdilla ja valjastaminen ei ollut ongelma. Isäni kävi katsomassa miten ratsuni kanssa sujui ja tilanne oli todella rauhallinen. Hän kehui hevosta ja sanoi innolla odottavansa treeni kautta kurakentällä. Maneesia emme omistaneet, joten harjoittelu ja kilpaileminen kuraisella kentällä ei ollut jäistä kenttää parempi.
Valjastamisen jälkeen isä auttoi minut pihalla kyytiin ja avuliaasti tarkisti, että kaikki on kunnossa. Siitä menimme kentälle lämmittelemään käynnissä. Hokit pureutuivat jäiseen kenttään ja laukkaaminen jäi tältä päivältä pois turvallisuussyistä. Pystyin näkemään oman peilikuvan jäästä ja Pulla kulki eteenpäin korvat hörössä. Aluksi ori kyseenalaisti kentän ja pysähtyi välillä kuoppimaan maata tai nuuskutti jäistä pintaa. Kylmyys alkoi hiipiä paksujen villavaatteiden alle ja nostin ravin. Isolla kentällä pystyi ravaamaan helposti kaarevilla linjoilla.
Vedin miekan tuppeesta ja annoin orin nostaa tempoa. Isä ilmaantui kentän laidalle sisareni Eveliinan kanssa tai yhden kolmesta sisareni kanssa. Vilhelmiinalla ja Lyydialla oli aina omat menonsa muualla. Kaksikko katsoi meidän menoa ja käänsin Pullan kohti saraseeni päiden linjaa. Olimme laittaneet kolme estetolppaa ja niiden päälle päähineitä. Sain hyvin osuttua kohteisiin ja ne tippuivat maahan. Isä kävi nostamassa ne ripeästi maasta ja Pulla nosti innostuneena hitaan laukan. Taputin oria kaulalle ja otettiin sitten laukassa, kun kerta haluttiin. Osumat olivat melkein täydellisiä, jos olisi ollut enemmän vauhtia. Ei uskaltanut olisimme nurin muuten. Seuraavana oli aivot, jotka oli korkeiden estetolppien päässä. Aivoihin oli hieman vaikeampi osua, mutta sekään ei osoittanut ongelmaksi miekan kanssa. Kehuin ratsua ja laitoin miekan takaisin tuppeeseen. Annoin Pullan kävellä pitkin askelin kenttää ympäri samalla kuunnellen isän ja siskoni naurua. Mitä he olivat nyt keksineet.
|
|
|
Post by Sisu Nuotio on Feb 28, 2019 22:06:47 GMT
Kouluvalmennus, valmentaja Eleanora Walton (303 sanaa)
Sisu hyppäsi kentällä oman silmäteränsä kyytiin, nimittäin upean mustan Pullan selkään. Ori pärski rauhallisesti ja odotti kuuliaisesti merkkiä lähteä eteenpäin. Sisu hetken aikaa sähläsi satulan remmien ja jalustimien kanssa. Edellinen tallityttö ei muistanut laittaa remmejä vanhoille paikoille, mutta Sisua ei asia haitannut. Hetken ihmettelyn jälkeen kaksikko lähti kiertämään kenttää. Samaan aikaa paikalla oli Eveliina uuden hevosorin Gwynin kanssa. Pulla liikkui isoin ja rullaavin askelin eteenpäin. Sisu piti ohjaksia yhdessä kädessä ja odotti valmentajan saapumista paikalle. Tänään oli harjoittelussa kouluratsastusta historiallisen ratsastuksen piirteillä. Valmentaja oli itse oppinut ratsastaja ja oli alusta asti harjoitellut historiallista ratsastusta, että menestyi kansainvälisesti ritariratsastuksessa. Lady Eleanora Walton oli Sisulle uusi tuttavuus. Hetken päästä punainen uusi farmari auto kaarsi kentän lähiöön. Musta ratsu ei huomioinut autoa ja Sisu tervehti ystävällisesti pirteää naista. Sisu sai alkaa ottaa ravia pitäen ohjat yhdessä kädessä. Keskityttiin, että Pulla etenee ryhdikkäästi pienillä avuilla eteen nojatessa eteenpäin ja hidastui tai palautui nojatessa taaksepäin. Tämä sujui kuin tanssi ja ori tahtoi tarjota suuri askelista laukkaa ravin sijaa. Sisu sai halutessa ottaa miekan käteen ja samalla tönäistä kaalinpäät nurin, kunhan Pulla pysyy halutussa askellajissa eikä tarjoa liikaa ylimääräistä. Pulla otti avut hyvin vastaan ja palautui heti pienestä merkistä. Jalkojen puristukseen ori pysähtyi kuin seinään ja kannuksien hipaistessa kylkiä Pulla lähti heti isoon raviin tai laukkaan. Orin askelissa Sisu pysyi hyvin ja ohjakset pysyivät rennosti vasemmassa kädessä. Otettiin sivuttaisuunnan liikkeitä, kuten pohkeenväistöä ja avotaivutusta. Pullaa sai koota hieman enemmän, että liikkeet olivat puhtaat ja selkeät, mutta liikkui sulavasti ja ketterästi. Askeleiden tahdista ei ollut pulaa, enemmin ori piti saada rauhoituttua. Toisessa suunnassa avotaivutukset ja pohkeenväistöt sujuivat helpommin. Skills at arms radoilla tarvittiin myös kouluratsastuksen perusliikkeitä, joten ei ollut yhtään huono harjoitella piruetteja tai liikkua hieman poissa suorasta linjasta. Ori teki kaiken pyydettävän mallikkaasti ja loppuvalmennuksesta toimi oikein sulavasti. Pitkät loppukäynnit kentällä sekä heti perään alkoi Eveliinan ja Gwynin yksityisvalmennus.
|
|
|
Post by Sisu Nuotio on Feb 28, 2019 22:06:59 GMT
Joustausvalmennus, valmentaja Gawain Ashton (265 sanaa)
Huvittavaa ajatella, että isän ystävä pitäisi tämän päivän valmennuksen. Pääsin joustamaan sisaruksia vastaan oman silmäteräni kanssa. Varustin Pullan ripeästi tallissa ja ori käyttäytyi oikein asiallisesti. Varusteet olivat päällä, niin isä avusti haarniskat päälle ja toimi aseenkantaja tänään valmennuksen ajan. Jälleen yksi huvittava ajatus usein meni juuri toisinpäin.
Valmennus alkoi hyvällä lämmittelyllä. Hain hevoseen vauhtia ja Gawain huusi englanniksi neuvoja kentän laidalta. Rapa roiskui kentällä, kun hain laukkaan vauhtia ja voimaa. Pulla oli hyvin painoavuilla ja kuunteli pidätteitä, että valmennuksesta tulisi mielenkiintoinen. Pian sain raskaan peitsen käteen ja lähdin hakemaan turvallista otetta. Peitsi painautui kainaloon ja kävelin ratsun kanssa lähtömerkille. Vastassa oli Eveliina Carac tamman kanssa. Lähdimme laukkaamaan toisiamme kohti ja pian tuli ensimmäinen osuma. Oma peitsi lahosi useampaan palaan ja Eveliinan peitsi halkesi kahtia. Toistimme samaa kuviota keskittyen maalialueisiin, etenkin kilpeen. Melkein tipahdin selästä, kun isku tuli yllättävästi suuremmalla voimalla. Keräsin itseni selkään ja sain peitsen takaisin käteen. Pulla käyttäytyi oikein mallikkaasti kokoajan tehden parhaansa ja kuunnellen apuja tarkasti. Menohalua löytyi kunnolla ja viehättävä tamma ei saanut orin hermoja taantumaan. Pikkuhiljaa alkoivat osumat olla kohdallaan keskellä vastustajan kilpeä ja peitseä jaksoi kantaa kokoajan. Vielä oli harjoiteltavaa peitsen turvaamisen kanssa, että peitsi nousi turhan myöhään ylös. Hevonen oli upeana energisenä ja kuuliaisena itsenään.
Loppuverryttelyn aikana keskityin kokoamaan Pullaa enemmän ja peitsen turvaamista. Nostin ennen renkaita peitsen ylös ja sen jälkeen laskin peitsen alas, että renkaat valuivat maahan. Ratsun askellus oli rentoa ja kuuliaista. Pysähdyin isän eteen ojentaen peitsen jatkaen Gawainin käskytyksellä ravissa hyvin kootussa muodossa. Pullan askeleet olivat ilmavia ja loppukäyntien aikana tarmokkuutta löytyi. Pulla katseli ympärilleen korvat hörössä ja lopulta laskeuduin selästä antaen taputukset hevoselle.
|
|